Kirja Yksin Marsissa oli jotenkin onnistunut livahtamaan ohi kaikkien
antureitteni ja havahduin asiaan vasta elokuvamainosten myötä. Mutta ei leffaan
ennen kuin kirja on luettu!
Astronautti jää yksin Marsiin,
muu miehistö luulee hänen kuolleen ja lähtee takaisin kohti Maata. Alkaa
armoton taistelu eloon jäämisestä. Päähenkilö Mark Watney on kasvitieteilijä,
joten hän keksii keinon, miten kasvattaa ruokaa – jopa Marsin oloissa. Tarina
pistää kihelmöimään: saako Mark yhteyden muihin ihmisiin, voidaanko hänet
pelastaa, riittääkö ruoka?
Markin touhuja Marsissa seurataan
hänen pitämänsä lokikirjan kautta. Myöhemmin tulee mukaan kuvioihin NASA ja
kotimatkalla oleva muu miehistö. Marsissa onkin elämää, pelastussuunnitelmia
laaditaan ja koko ihmiskunta seuraa jännittyneenä yksinäisen astronautin
vaiheita.
Pidin suunnattomasti kerronnan
letkeydestä. Mark on sutkauttelija, pahimmatkin epäonnistumiset ja epätoivon
hetket kuorrutetaan huumorilla, ja samalla annetaan tarkkoja tieteellisiä kuvauksia
hänen toimilleen. Eipä kyllä tule mieleen, milloin olisin lukenut vastaavaa
yhdistelmää, joka toimii näin hyvin.
Elokuva noudatteli kirjaa varsin
uskollisesti. Pelkäsin etukäteen, että huumorista olisi karsittu ja
lisätty
mahtipontisuutta, mutta ei, elokuva toimi! Marsnäkymät olivat huikeita ja Matt
Damon kerrassaan hurmaava Mark Watneyn roolissa.
Yksin Marsissa oli 11-vuotiaan
esikoiseni ensimmäinen isojen ihmisten leffa elokuvateatterissa. Nappivalinta!
Yksin Marsissa (The Martian) / Andy Weir; suomentanut Kaj Lipponen. Into 2015.