Voiko muistojen sirpaleista koota
kokonaisen henkilön ja tälle identiteetin sekä historian? Mitä tapahtuu kun kello
on nolla, voiko elämän aloittaa uusiksi?
Illallisvieras linnoittautuu
isäntäväen vierashuoneeseen ja ilmoittaa lapulla, että hän on sitten kasvissyöjä,
jos voisitte ystävällisesti toimittaa ruokaa. Viikot ja kuukaudet vierivät,
mies ei tule huoneesta eikä suostu kommunikoimaan kenenkään kanssa. Tapahtuman
ympärille saadaan pystytettyä niin mediasirkus kuin asiasta syvästi välittävien
leiri: kuka on Miles Garth, miksi hän valtasi hänelle lähes tuntemattomien
ihmisten vierashuoneen, onko hänellä sanoma, minkä intressitahon asiaa hän
ajaa, kuinka hän voi?
Neljä eri kertojaa kertoo tarinaa
vuorotellen. Neljä näkökulmaa elämään ja ihmisyyteen, muistoja ja sinne tänne
poukkoilevia ajatuksia kertojasta itsestään ja hänen mielenliikkeistään. Samalla
saamme tiedonmurusia lukkojen taakse sulkeutuneesta Milesista.
Ali Smith on taituri. Pöhkön ja
yksinkertaisen tapahtuman ympärille hän punoo häkellyttävän ja mukaansa
tempaavan hahmojen ja tarinoiden sekamelskan. Kohtalokkaiden illalliskutsujen
kuvaus on suorastaan hulvaton. Episodi rakentuu pitkälti pelkän dialogin
varaan, mutta silti henkilöt alkavat elämään ja heille piirtyy luonne, jota äimistellä
ja arvioida: samaistuisiko, inhoaisiko, säälisikö, tykkäisikö. Tai jotain muuta,
täyteläisiä hahmoja joka tapauksessa.
Smith leikittelee sanoilla,
vihjailee ja johdattelee harhapoluille (mutta millaisille!). Hieman vaivannäköä
kirjailijan kujeilevaan tyyliin sisälle pääseminen vaati aluksi, mutta vauhtiin
päästyäni suorastaan ahmin lauseita ja herkuttelin sanoilla. Suomentaja Kristiina
Drews on tehnyt mahtavaa työtä!
Jotenkin olen aiemmin onnistunut ohittamaan
tämän kirjailijan tyystin, mutta nyt olen myyty. Toinen suomennettu teos Satunnainen on lukujonossa ja saattaa
jopa päästä etuilemaan. Oli kerran kello
nolla menee heittämällä kategoriaan ”voi lukea uudelleen”. Toivottavasti Otava
jatkaa kirjailijan julkaisemista.
Oli kerran kello nolla (There but for the) / suomentanut
Kristiina Drews. Otava 2013, 284 sivua.