Mantelimaa - Miina Supinen

Taajaman tapainen keskittymä, puskiintuneita peltoja, traktorin raadon repaleita ojassa. Kaiken tämän keskellä bling-blingeistä blingein ostoshelvetti.

Mantelimaassa on aina joulu. Joululaulut soivat ympäri vuoden, mekaaniset tontut ja porot kulkevat ihmisten seassa ja hokevat Hyvää joulua metallisella äänellä. Mutta tämä ei ole riittänyt paikan omistajalle Jonne J. Halkiolle ja hän on rakentanut Mantelimaahan myös kylpylän ja K-18-siiven erotiikan nälkäisille. Kauppa ei kovin hyvin käy, mutta pällistelijöitä riittää ja heille pitää keksiä jotain uutta ja mullistavaa.

Jonnen apuri Felix Kantola saa tehtäväkseen hommata Mantelimaan taiteelliseksi johtajaksi lastenartisti Molli Niemisen. Perhettään kohdanneen traagisen tapahtuman vanavedessä Molli joutuu työntämään syrjään niin inhonsa Jonnea, kuin kammonsa joulua kohtaan ja suostuu. Tehtävänä on suunnitella joulumaahan ennennäkemättömän huikaiseva karnevaalikulkue strippariryhmän kanssa.

Mutta syvällä kimaltelevan ihmemaan alla, juurissa ja onkaloissa luuraa jotain salamyhkäistä ja pelottavaa, jotain jota Mantelimaan omistaja ei tahdo ajatella, ja onkin siksi sijoittanut toimistonsa kolossin huipulle. Jonnea ja Mollia yhdistää jokin synkkä tapahtuma menneisyydestä. Kuka on nukentekijä ja ovatko huhut Antipukista totta?

Mantelimaa oli vänkä ja mukavalla tavalla hämmentävä kirja. Siitä löytyy kritiikkiä pinnallisuutta ja överiä kuluttamista kohtaan, koskettavaa kuvausta välittämisestä ja taitavasti hiottuja karikatyyrejä. Ja mansikkana kakun päällä se jokin, suomikummajainen, lievästi todellisuudesta nyrjähtänyt elementti, mikä pistää ajattelemaan samalla kun pitää lukuvirettä yllä.

Mantelimaa / Miina Supinen. WSOY 2015.