Vaikka luen jonkin verran ja olen
kiinnostunut lukemisesta ja lukemisen tavoista ylipäätään, olen tyytynyt
seurailemaan – ja myönnän, kyräilemään – e-kirjojen maailmaa syrjästä. Mistä
mokoma epäluuloisuus? Se on tylsä ja tyhjänpäiväinen tarina, jolta säästän
teidät. Toki olen lueskellut kirjan silloin, toisen tällöin, tabletilla tai
kännykällä. Ei ole vienyt mukanaan tuo tapa. Kirjassa pitää olla jotain todella
imaisevaa, että jaksan lukea sen yleismobiililaitteella. Tai sitten on pakko
lukea. Ei hyvä sekään, missään mielessä ei.
Päätin ryhdistäytyä ja tutustua
aiheeseen, hypätä altaan syvään päähän, joten hankin e-kirjan lukulaitteen. Valitsin
Kobo Auran ja olemme jo niin hyvissä väleissä, että saan kutsua häntä Koboksi. Vaan
eipä se ollutkaan syvä allas, vaan lämmin porekylpy niskatyynyllä varustettuna.
Kun on kerran kokeillut lukulaitetta, mobiilisovellukset haluaisi unohtaa.
E ink –näyttö pesee
mobiililaitteiden sovellukset mennen tullen ja vielä palatessa. Lukulaitteen näytön
mustavalkoinen ja krumeluureista riisuttu ulkoasu voi aluksi tuntua kököltä,
mutta lukukokemus on vertaansa vailla. Silmiä ei rasita, eivätkä valon
heijastukset häiritse, lukulaitteella voi lukea vaikka auringonpaisteessa,
toisin kuin kännyllä tai tabletilla. Printtikirjaan verrattuna etuja ovat tietysti
näppärä koko ja keveys, yksi pieni vempain käy pienestä kirjastosta.
Juuri kun olimme tehneet
sinunkaupat Kobon kanssa, julkaistiin suomalainen e-kirjojen tilauspalvelu Fabula.
Pyysin Kobolta anteeksi ja säntäsin uuden ihastukseni perään. Fabulan tietokirjavalikoima
on todella hyvä. Kaunokirjapuolella huomaa isojen kustantajien
poissaolon ja tähän toivottavasti tulee muutosta. Fabulan mobiilisovellus on
käypä, siinä missä mikä muukin vastaava. Mutta ei tietenkään vedä vertoja
Kobolleni.
E-kirjojen suurta tulemista on
ennustettu vuosia ja vuosia. On joko pelätty tai toivottu printtikirjan
kuolemaa. Mutta jossain tuntuu mättävän. Ja tässäpä päästäänkin e-kirjoja
riivaavaan ongelmavyyhteen: saanti, omistajuus, yhteentoimivuus.
Mistä niitä saa?
Omistanko ostamani
kirjan vai onko minulla siihen (vain) rajoitettu käyttöoikeus?
Voinko lukea ostamani
kirjan haluamallani laitteella tai sovelluksella?
Eikä tässä vielä kaikki. Jos
e-kirjojen kirjastojakeluun ei löydy tolkullista ratkaisua niin... En tohdi
edes ajatella seurauksia tämän pitemmälle. Puhumattakaan siitä, mitä
vaikutuksia on sillä jos e-kirjat läpilyödessään eivät täytä saavutettavuuskriteereitä.
Monimutkaista se on, ei siinä mitään, eli hajalla homma on ja jotain
tarttis tehdä.
Printtikirjojen dominoimassa
maailmassa lukemaan oppineena olen onnellinen ettei minun tarvitse niistä
luopua kesken kaiken. Painettu kirja on mahtava käyttöliittymä! Lapsilleni
yritän opettaa sekä printtikirjan että e-kirjan lukutaitoa, vai onko se
pikemminkin käyttötaitoa. Mutta rakastan myös Koboani ja rakastan Fabulaa. Mihinkähän tässä
vielä joutuu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti