6. huhtikuuta 2015

Tuulisen saaren kirjakauppias - Gabriell Zevin




Pakkohan tähän kirjaan oli tarttua. Kansissa ja liepeissä hehkutetaan kuinka teos on ”rakkauskirje lukemisen ilolle” ja ”kunnianosoitus kirjojen ja kirjakauppojen maailmalle”. Latasin odotukset matalalle.

Nuorena leskeksi jäänyt jörrikkä A. J. Finkry pitää ekslusiivista kirjakauppaa saarella, joka talvisin on käytännöllisesti katsoen eristyksissä mutta kesällä turistien suosiossa. Kauppiaan elämässä riittää vastoinkäymisiä ja viiniä alkaa kulumaan turhankin paljon. Kunnes kaupan takahuoneesta löytyy elävä paketti ja mies saa mahdollisuuden uuteen alkuun. Siinäpä se juoni melkein on.

Tarina kaikkine käänteineen on muotilla tehty ja ennalta-arvattava. Onnea, surua ja toivoa sirotellaan sopivin välein. Ja kirjakaupan omistajuus saadaan jälleen kerran vaikuttamaan kovin kiehtovalta (sekä vaivattomalta). Satuin olemaan lukiessa hyvällä ja hyväntahtoisella tuulella, joten viihdyin loppuun asti. Mutta vähänkin kyyninen olotila ja olisin jättänyt kesken, tai kirjoittaisin jotain ansaitsemattoman ilkeää.

Mutta se mikä rakenteessa ja henkilökuvauksessa menetetään, tulee ainakin osittain takaisin kerronnan sujuvuudessa ja näppärästi valituissa ja pudotelluissa kirjallisuusviittauksissa. Oli hupaisaa seurata kun Finkry rähisi e-kirjoista tai luetteli kirjallisuudenlajeja joista hän ei pidä. Parasta antia olivat mielestäni uuden luvun aloittavat, novelliin tai romaaniin perustuvat fragmentit Finkryn kirjeestä tyttärelleen. 

Onneksi odotukseni eivät olleet korkealla. Turhan kepoisa ja sentimentaalinen kirja makuuni, mitään ei oikein jäänyt haaviin. Mutta tuli pakottava tarve lukea pitkästä aikaa Roald Dahlia.

The Storied life of A. J. Finkry / suomentanut Tero Valkonen. Gummerus 2014, 239 sivua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti