Pikkuseikkoja - Carol Shields

Aina silloin tällöin haluan lukuputkeen jotain taattua laatua, kirjailijaa jonka teokset kestävät useamman lukukerran. Yksi näistä kirjailijoista on Carol Shields. Lempikirjailijan (uudelleen)lukeminen on kuin ystävän tapaaminen pitkästä aikaa. Ei muodollisuuksia, ei kursailuja; jatketaan luontevasti siitä mihin viimeksi jäätiin. Ja ihan vaan hiljaakin saa olla, vaivaantumatta.

Tällä kertaa tartuin Shieldsin esikoiseen Pikkuseikkoja (Small Ceremonies), jossa seurataan kanadalaisen Gillin perheen ja heidän ystäviensä elämää syksystä kevääseen. Kertoja on perheen äiti Judith, elämäkertakirjailija ja kotiäiti. Hänen miehensä Martin on englannin kielen apulaisprofessori, John Miltoniin erikoistunut tutkija. (Miltonin pääteos Kadotettu paratiisi näyttelee kohtalaista roolia Shieldsin tarinassa.) Perheessä on klassiset kaksi lasta: Meredith 16 v. ja Richard 12 v.

Gillit ovat vastikään viettäneet aikaa Englannissa, Birminghamissa Martinin pitäessä sapattivuotta. Spaldingit joiden kodissa he tuon ajan asuivat, näiden ollessa puolestaan Kyproksella, kulkevat mukana kertomuksessa muistoina ja anekdootteina, vaikka perheet eivät toisiaan koskaan tavanneetkaan. Richard käy kirjeenvaihtoa Spaldingien tyttären kanssa. Mutta Judithin osalta muistoihin liittyy myös syyllisyydentunnetta. Pitikö mennä tonkimaan kaikki loukot toisten kodissa?

Shields on taitava arjen ja perheen kuvaaja. Hän osaa antaa pienille, huomaamattomille teoille ja asioille merkityksen. Viisautta ja näppärää sanankäyttöä ilman raskautta ja pitkäpiimäisyyttä! Ei ihan helppo yhdistelmä loistavallekaan kirjailijalle. Pidän myös Shieldsin ilkikurisesta huumorista, joka pirskahtelee salavihkaa rivien väleissä ja yksittäisissä sanoissa. Tässä kohtaa täytyy antaa suuri kiitos kääntäjä Hanna Tarkalle, joka on tavoittanut Shieldsin ilmaisun hienovaraisuuden ja välittänyt sen suomeksi mitä mainioimmin.

Kirjallisuuden ystäville Pikkuseikkoja tarjoaa herkullisia luonnehdintoja. Gillien perhetuttu Furlong Eberhardt edustaa itsetietoista, pompöösiä kirjailijaa. Vain hänen kaltaisensa voi olla niin tomppeli, että yrittää järjestää kirjallisuustapahtumaa samana iltana kun koko kansakunta käpertyy television ääreen katsomaan jalkapalloa. Furlongin pitämällä luovan kirjoittamisen kurssilla, jonne Judithkin osallistuu, nähdään toinen toistaan hellyttävämpiä kirjailijanalkuja. Judithin omat ponnistelut romaanin kirjoittamisen saralla kulkevat piinallista vuoristorataa. Lopulta tapaamme myös Mr. John Spaldingin, joka saapuu yllätysvierailulle Gillien luo, kirjallisia ambitioita hänelläkin.

Kirjailijan tai tutkijan ammattien ironinen ruotiminen on tuttua Shieldsin monista muistakin teoksista. Esimerkiksi Kaiken keskellä Mary Swann (Swann) kertoo kirjamaailman eri toimijoiden aikaansaamasta härdellistä traagisesti kuolleen runoilijan ympärillä. Teoksissa Rakkauden tasavalta (The Republic of Love) ja Sattumankauppaa (Happenstance) päähenkilöt ovat akateemisia tutkijoita. Romaanissa Ellei (Unless) tapaamme Retan, kirjallisuuden sekatyöläisen, joka työstää esseitä, käännöksiä, novelleja, esipuheita...

Shieldsin teoksissa päivästä toiseen junnaava arki saa hohdetta ja kirjan luettuaan omia pölyisiä nurkkia ja mähnäisiä keittiönpöytiä sietää hetken aikaa ärhentelemättä. On kuin olisi käväissyt lyhyellä lomalla.

Small Ceremonies / suomentanut Hanna Tarkka. Otava, 2011. 240 sivua.

Kirjailija Kirjasammossa